käännös
käännös (Finnisch)
Substantiv
| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativ | käännös | käännökset |
| Genitiv | käännöksen | käännösten, käännöksien |
| Partitiv | käännöstä | käännöksiä |
| Akkusativ | käännöksen | käännökset |
| Inessiv | käännöksessä | käännöksissä |
| Elativ | käännöksestä | käännöksistä |
| Illativ | käännökseen | käännöksiin |
| Adessiv | käännöksellä | käännöksillä |
| Ablativ | käännökseltä | käännöksillä |
| Allativ | käännökselle | käännöksille |
| Essiv | käännöksenä | käännöksinä |
| Translativ | käännökseksi | käännöksiksi |
| Abessiv | käännöksettä | käännöksittä |
| Instruktiv | — | käännöksin |
| Komitativ | — | käännöksineen- + Possessivsuffix |
Aussprache:
- IPA: [ˈkæːnːøs]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
- [1] Übersetzung
- [2] Wende, Kurswechsel
Beispiele:
- [1] En lue Oskar Wildeä alkuperäisessä kielessä vaan suomenkielisenä käännöksenä. - Ich lese Oskar Wilde nicht im Original, sondern als finnische Übersetzung.
- [2] Vain nopealla käännöksellä he pystyivät välttymään törmäämästä toiseen alukseen. - Nur mit einer schnellen Wende konnten sie es verhindern, mit einem anderen Schiff zusammenzustoßen.
Wortbildungen:
- kääntää, kääntäjä
Übersetzungen
[1] Übersetzung
|
[2] Übersetzung
|