kipu
kipu (Finnisch)
Substantiv
| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativ | kipu | kivut |
| Genitiv | kivun | kipujen |
| Partitiv | kipua | kipuja |
| Akkusativ | kivun | kivut |
| Inessiv | kivussa | kivuissa |
| Elativ | kivusta | kivuista |
| Illativ | kipuun | kipuihin |
| Adessiv | kivulla | kivuilla |
| Ablativ | kivulta | kivuilta |
| Allativ | kivulle | kivuille |
| Essiv | kipuna | kipuina |
| Translativ | kivuksi | kivuiksi |
| Abessiv | kivutta | kivuitta |
| Instruktiv | — | kivuin |
| Komitativ | — | kipuineen- + Possessivsuffix |
Aussprache:
- IPA: [ˈkipu]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
- [1] Schmerz
Synonyme:
- särky
Beispiele:
- Onnettomuuden jälkeen hän kärsi kovista kivuista. - Nach dem Unfall litt er an starken Schmerzen.
Charakteristische Wortkombinationen: