kuningas

kuningas (Finnisch)

	Singular	Plural
Nominativ	kuningas	kuninkaat
Genitiv	kuninkaan	kuninkaiden
Partitiv	kuningasta	kuninkaita
Akkusativ	kuninkaan	kuninkaat
Inessiv	kuninkaassa	kuninkaissa
Elativ	kuninkaasta	kuninkaista
Illativ	kuninkaaseen	kuninkaisiin
Adessiv	kuninkaalla	kuninkailla
Ablativ	kuninkaalta	kuninkailta
Allativ	kuninkaalle	kuninkaille
Essiv	kuninkaana	kuninkaina
Translativ	kuninkaaksi	kuninkaiksi
Abessiv	kuninkaatta	kuninkaitta
Instruktiv	—	kuninkain
Komitativ	—	kuninkaineen- + Possessivsuffix

Worttrennung:

ku·ning·as

Aussprache:

IPA: [ˈkuniŋːɑs]

Hörbeispiele: —

Bedeutungen:

[2] (im Sport) As, Kanone

Herkunft:

von dem germanischen Wort kuningaz (von dem das deutsche „König“, das schwedische „K(on)ung“ und das englische „king“ herkommen)^{[Quellen fehlen]}

Beispiele:

[1] Valtaan on noussut uusi kuningas.

Ein neuer König ist an die Macht gekommen.

Charakteristische Wortkombinationen:

kuningaskunta

Wortbildungen:

Adjektive: kuninkaallinen

Substantive: kuningatar

[1] König

[2] (im Sport) As, Kanone