mehiläinen
mehiläinen (Finnisch)
Substantiv
| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativ | mehiläinen | mehiläiset |
| Genitiv | mehiläisen | mehiläisten, mehiläisien |
| Partitiv | mehiläistä | mehiläisiä |
| Akkusativ | mehiläisen | mehiläiset |
| Inessiv | mehiläisessä | mehiläisissä |
| Elativ | mehiläisestä | mehiläisistä |
| Illativ | mehiläiseen | mehiläisiin |
| Adessiv | mehiläisellä | mehiläisillä |
| Ablativ | mehiläiseltä | mehiläisiltä |
| Allativ | mehiläiselle | mehiläisille |
| Essiv | mehiläisenä | mehiläisinä |
| Translativ | mehiläiseksi | mehiläisiksi |
| Abessiv | mehiläisettä | mehiläisittä |
| Instruktiv | — | mehiläisin |
| Komitativ | — | mehiläisineen- + Possessivsuffix |
Aussprache:
- IPA: [ˈmehilæjnen]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
- [1] Biene
Charakteristische Wortkombinationen:
- Maija Mehiläinen - Biene Maja