musta
musta (Finnisch)
Adjektiv
| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativ | musta | mustat |
| Genitiv | mustan | mustien |
| Partitiv | mustaa | mustia |
| Akkusativ | musta mustan |
mustat |
| Inessiv | mustassa | mustissa |
| Elativ | mustasta | mustista |
| Illativ | mustaan | mustiin |
| Adessiv | mustalla | mustilla |
| Ablativ | mustalta | mustilta |
| Allativ | mustalle | mustille |
| Essiv | mustana | mustina |
| Translativ | mustaksi | mustiksi |
| Abessiv | mustatta | mustitta |
| Instruktiv | — | mustin |
| Komitativ | — | mustine- + Possessivsuffix |
Worttrennung:
- mus·ta
Aussprache:
- IPA: [ˈmustɑ]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
Wortbildungen:
- mustalainen - Zigeuner
- mustamakkara - (bestimmte Form der) Blutwurst
- mustasukkainen - eifersüchtig
- mustikka - Blaubeere
- mustelma - Bluterguss
- mustamaalata - schwarzmalen
- muste - Tinte